Hartsit maalauksessa

LUONNONHARTSIT

Monikäyttöisiä luonnonhartseja saadaan eri puulajeista, kuten havupuista.

Hartseja käytetään yleisesti vernissoina ja maalausmediumin osana. Ne antavat värille kiiltoa ja syvyyttä. Käytettynä yhdessä kuivuvien ja joustavien kasvisöljyjen, kuten pellavaöljyn tai pähkinäöljyn, kanssa saadaan maalausneste, joka on suhteellisen joustava ja luja.

Liuotettuja hartseja ei kannata käyttää sellaisenaan öljyvärin kanssa, ilman siihen lisättävää öljyä, niiden halkeamisherkkyyden takia.

Tämä halkeamisherkkyys onkin hartsien huono puoli.

Useimmat hartsit liukenevat joko tärpättiin tai alkoholiin.

Alkoholiin luikenevia hartseja ei ole syytä käyttää öljyvärin kanssa, koska alkoholi ei sekoitu maalausöljyyn. Vanhastaan niitä on kuitenkin käytetty eristävänä kerroksena maalauskerrosten välillä. Kätevää kylläkin, alkoholipohjainen hartsi ei liuoita aiempaa maalauskerrosta, ja sen päälle maalattu öljyväri ei myöskään vahingoita tätä hartsikerrosta, mutta nämä yhdistelmät ovat tietenkin halkeamisherkkiä.

Yleisimmin käytetty luonnonhartsi on dammari, joka on miltei syrjäyttänyt aiemmin laajasti käytetyn mastiksin hyvän saatavuutensa ja halvan hintansa vuoksi.

DAMMARI

Dammari on yksi pehmeimmistä puusta saatavista hartseista. Dammari on vaaleankalpea, kellertävä ja helposti murtuva hartsi, jota saadaan Kaakkois-Aasiasta Diptocarpaceae-sukuun kuuluvista puulajikkeista viiltämällä kylkeen syviä viiltoja, joista juokseva hartsi kerätään. Hartsipalaset ovat noin 3 cm kokoisia, joskin saatavilla on myöskin tätä isompia dammaripalsia. Helmenmuotoiset dammaripisarat saadaan keräämällä vahingoittamatta puuta viiltämällä.

Dammari on hivenen kolofonia kovempaa, ja se pehmenee 90’ C:n lämpötilassa ja se alkaa sulaa noin 180 C:n lämpötilassa. Dammari liukenee vain osoittain alkoholiin, mutta se liukenee hyvin lämmittämättä tärpättiin, ja sitä on helppo valmistaa.

Dammari on korvaamaton valmistettaessa ohuita, kirkkaita ja helposti kuivuvia vernissoja. Sitä käytetään loppuvernissana sekä öljy- että temparamaalauksissa. Maalinesteen osana se antaa värille sekä kiiltoa että syvyyttä, ja käytettynä yhdessä pellavaöljyn kanssa saadaan hyvä ja monikäyttöinen maalineste, jossa pellavaöljyn joustavuus yhdistyy hartsin suhteelliseen lujuuteen.

MASTIKSI

Mastiksia saadaan Kreikasta ja Pohjois-Afrikasta. Se on pehmeä hartsi, joka on luonteeltaan suhteellisen elastinen. Sitä on käytetty laajalti historiallisissa maalausnesteissä, joissa sitä useimmiten keitetty kasvisöljyn kanssa.

Hartsi sulatetaan vesihauteessa, ja valmiiksi lämmitetty pellavaöljy lisätään sulaneeseen hartsiin ja tuloksena on paksu, siirapinomainen ja kellertävä maalineste.

Mastiksi pehmenee 90 C:n lämpötilassa ja se sulaa 120 C:n lämpötilassa.

Mastiksia käytetään dammarin tapaan. Se kellastuu ajan myötä ja muuttuu hauraaksi ja se reagoi helposti ilman kosteuden muutoksiin.

Mastiksi liukenee alkoholiin ja sitä käytetäänkin nykyään usein alkoholipohjaisissa vernissoissa.

Usein mastiksin joustavuutta maalinesteissä lisätään sekoittamalla siihen venetsiantärpättiä ja pellavaöljyä ja sekoitettuna toisten hartsien kanssa se auttaa muiden hartsien kiinnitymistä. Mastiksista valmistetut vernissat ovat väriltään vaaleita, kiiltäviä ja joustavia.

Mastiksi helposti sekoitetaan sandarakiin, mutta mastiksi muuttuu pehmeäksi suussa pureskeltaessa, kun taas sandarak purelkeltaessa pulverisoituu, ja sitä on käytetty aikoinaan purukumin tavoin.

SANDRAC

Sandarakia käytetään alkoholilakkoihin, koska se liukenee täydellisesti alkoholiin, ja siitä saatava vernissa on pehmeämpi ja vähemmän murentuva kuin sellakka.

Sandarak liukenee vain osittain tärpättiin. Sitä käytettäessä öljymaalauksessa se on liuotettava ensin laventeliöljyyn.

Laventeliöljyä käytettäessä on syytä olla huolellinen! Sillä on liuoittava vaikutus kun sitä lisätään kuivuneen öljymaalauksen päälle: se saattaa kuoria aikaisempia maalikerroksia ja tehdä ne pehmeäksi ja tahmeaksi. Sitä on sen tähden käytettävä harkiten, ja vain kun aikaisemmat maalikerrokset ovat täysin kuivuneet.

Käyttökelpoisin sandarac on alkoholipohjaisena vernissana temperamaalauksessa. Se antaa temperamaalauksessa väreille syvyyttä ja heleyttä, ilman että se tummentaisi tai kellastuttaisi maalauspintaa. Se on sellakkaa kirkkaampi, ja sen kovuuden johdosta sitä tulisi käyttää vain joustamattomilla maalausalustoilla.

KOLOFONI

Kolofoni eli viuluhartsi on hyvin halkeamisherkkää ja murentuvaa hartsia, ja sen käyttö johtaa halkeamiin tai pinnan lohkeamisiin, joten sen pääasiallinen käyttö kuvataiteessa on akvatintahartsina.

Kolofoni liukenee sekä alkoholiin että tärpättiin.

KOPAALI

manillakopaali

Kopaali on kova ja kiiltävän maalauspinnan antava hartsi, jota saadaan kivettyneestä tai puoliksi kivettyneestä kasviaineksesta. Sitä on tarjolla useita eri laatuja, joista Kongo-kopaali on paras, ja joiden ominaisuudet saattavat vaihdella huomattavasti kovuudeltaan ja muokattuvuudeltaan. Sitä kaivetaan kivettyneistä puista, useimmiten suon alta. Muut kopaalilaadut, kuten manillakopaali ja kauri-kopaali, eivät ole useinkaan käyttökelpoisia maalaustarkoituksiin. Manillakopaalista kuitenkin valmistetaan halvempia, mutta käyttökelpoisia maalausvernissoja.

Kopaalihartsit vaihtelevat väriltään keltaisesta punaiseen. Siitä valmistetut vernissat eteenkin kovilla maalauspohjilla kestävät runsaastikin kulutusta; ja juuri tämä kopaalin kovuus ja kulutuskestävyys ovat juuri ne ominaisuudet, jonka takia sitä edelleen käytetään.

Nykyaikaisessa maaliteollisuudessa alkyydihartsit ovat korvanneet kopaalin, joten se on nykyään hankalasti saatavilla oleva aine.

Kopaalia käytettäessä se sulatetaan lämmössä nestemäiseksi ja sekoitetaan sitten maalausöljyyn. Tällöin saadaan paksua, siirappimaista ainetta, jota voidaan ohentaa tärpätillä haluttuun juoksevuuteen.

Kopaaliöljypohjaiset maalausmediumit ovat ollet käytössä 1600-luvulta lähtien ja laajimmillaan niiden käyttö oli eteenkin 1800-luvun Englannissa. Sen antaman kovuuden ja kiillon haittapuolena on halkeamisherkkyys. Se saattaa tummentua huomattavastikin, joskin kopaalin tummenemisesta on esitetty myöskin vastakkaisia mielipiteitä, ja vaaleat värit saavat oranssinruskean hehkun ajan myötä, ja tämä saattaa jopa parantaa joitakin kuvia.

Joillakin valmistajilla on kopaalivalmisteita edelleen saatavilla ja ”Megilp”- nimellä kulkevat maalausgeelit ovat valmistettu useimmiten kopaalista.

MERIPIHKA

Viime vuosina meripihka on ollut kasvavan kiinnostuksen kohteena maalausmediumina, ja sitä on ollut myöskin valmiina maalausmediumina tarjolla.

Meripihkaa, joka on kopaalin tavoin kivettynyt hartsi, kerätään Baltian rannikoilta. Se on kiinteä, kovin tunnettu hartsi, ja sen liuottaminen maalausnesteeksi on työlästä. Meripihkan väri vaihtelee vaaleankeltaisesta tummaan ruskeaan ja aina mustaan saakka. Meripihka kiillottuu helposti, ja siitä valmistetaan hienoja koriste-esineitä. Se sulaa vajaassa 300 C:n lämpötilassa ja tässä muodossa se voidaan sekoittaa pellavaöljyyn. Korkeasta sulamislämpötilasta johtuen valmistamisessa käytettävät astiat ovat useimmiten pilalla eikä niitä voi käyttää uudestaan. Kuumentamisen aikaansaama höyry on myöskin myrkyllistä ja sen tähden meripihkan sulattaminen on syytä tehdä ulkoilmassa ja suojaimia käyttäen.

Vaivannäön palkkana on kuitenkin hyvä ja käyttökelpoinen maalausmedium. Meripihkaan pohjautuvat maalausmediumit muuttuvat tahmeaksi ja päällemaalattaviksi miltei tuoreeltaan, joten se on kerrosmaalauksessa erittäin käyttökelpoista.

Monet kaupan olevat meripihkavernissat eivät sisällä juurikaan meripihkaa, ja näiden valmisteiden ominaisuudet eivät juurikaan muistuta meripihkasta valmistettua vernissaa.

 

Mainokset

About jarihuhta

kuvataiteilija
Kategoria(t): dammari, hartsit, Jari Huhta, kuvataide, maalaus, maalaus, taide, kuvataide, mastiksi, meripihka, taide Avainsana(t): , , , , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s